Kirjallisuudentutkimus:sonetti
Tällä käsitteellä ei ole otsikon muodostavia nimityksiä.
Sonetti on 1200-luvulla Sisiliassa syntynyt runomuoto.
Sonetin loppusointujärjestys ja sen säkeiden muoto vaihtelee. Useat kirjoittajat ovat luoneet omia versioitaan alkuperäisestä runomitasta. Sonetissa on tavallisimmin 4 säkeistöä, joista kahdessa on 4 ja kahdessa 3 säettä, jossa ensimmäiset kahdeksan säettä muodostavat oktaavin ja loput kuusi sekstetin. Englantilaisessa sonetissa on tyypillisesti 4 säkeistöä, joista kolmessa on 4 ja yhdessä on 2 säettä.
Sonetille ominaista on volta eli käännekohta, joka sijoittuu eripituisten säkeistöjen väliin.
Sonetin tyypillinen runomitta on jambinen pentametri.Käytetyt lähteet
Kupiainen1964, Kantokorpi&Lyytikäinen&Viikari1998
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 8.6.2025: Kirjallisuudentutkimus:sonetti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:sonetti.)